Vuosikatsaus 2018 vol.1

Olen ihminen joka ei paljon menneitä murehdi, katse on vakaasti tulevassa ja siksi on aina kiva pistää edellinen vuosi pakettiin ja avata uusi. Kulunut vuosi oli erinomaisen kiva ja nyt pieni katsaus edellisen vuoden tapahtumiin. Tulevaa kohti mennään jännityksellä, sillä mielessä pyörii yksi jos toinenkin juttu. Olkoon tämä uusi vuosi meille kaikille armollinen ja inspiroiva. Erityisen kivalta tuntuu blogin osalta viime vuoden lukijamäärien huisi kasvu, reseptit ovat käytössä ja sekö jos mikä motivoi tekemään uusia.

Viime vuoden TAMMIKUU alkoi pohdinnalla aina vaan karkittomasta ja tipattomasta elämästä. Toimii edelleen ja on yksi niistä asioista, joihin olen elämässäni tosi tyytyväinen. Kuten monesti on todettu Fazerin sininen ei kuulu tähän listaan, kannan nimittäin vahvasti oman korteni kekoon, jotta Fazer firmana pysyy pystyssä. Joka tapauksessa kun vaatekoko pysyy vuodesta toiseen samana, pysyy psyykekin paremalla tolalla ja sokeri sekä alkoholi eivät minusta kumpikaan lisää hyvinvointiani millään tavalla, joten näillä mennään. Tammikuussa myös selvästi ahdisti ainainen kiire ja se, että elämässä rynnitään seuraavalle etapille, kun edellinenkin on vielä kunnolla käymättä läpi. Hyggeily olikin koko kuukauden avainsana ja se teki tosi hyvää. Kummallisin asia tammikuussa taisi olla ukkonen, jota ei meinannut todeksi uskoa.

Tammikuussa syötiin sweet chili -lohta, jossa maistui myös lime, tomaattipyre sekä valkosipuli ja joka olikin alkuvuoden suosituin resepti, suosittu oli myös keventäjän persimonherkku. Salaatteihin lisättiin marinoitua fetaa, uuniperunoita löytyi 5 täytteellä ja Italiaa muisteltiin urakalla. Kerrassaan maistuvista Italian makunautinnoista pitää vielä tehdä ihan oma juttunsa. Meille tuli tammikuussa myös uusi auto, pitkään harkittu ja yhdessä sopivaksi mietitty, joka on toiminut varsin hienosti ja kuten blondi voi osuvasti todeta, tärkeintä on soitin ja kunnon bassot sekä penkinlämmitin, niillä pärjää tosi pitkälle.

HELMIKUUN herkuista mainittakoon gluteeniton avokadobrownie, ystävänpäivän vaaleanpunainen tiramisu, leivokset ruusuisella vadelmatäytteellä sekä Domino-muffinit. Ystävänpäivää juhlittiin siis oikein urakalla. Lisäksi ruokaympyrä nakattiin hetkeksi roskikseen ja maisteltiin perinteistä poikkeavia laskiaispullia ja äijän laskiaispaakelsia. Ehdottomasti helmikuun herkullisin ruoka oli kermainen poronkäristys sienillä. Onneksi meille on taas tulossa Lapista poronlihapaketti tässä kuussa. Lumettoman talven takia poroerotus on viivästynyt ja siksi lihatkin tulevat hieman myöhemmin mitä yleensä. Pakko vielä helmikuusta mainita rakkaudenpunainen jauhelihakastike homejuustolla, joka oli oma suosikkini, se sopii mainiosti myös kesäkurpitsaspagetin kaveriksi.

Helmikuussa tuli todettua, että beige on jälleen kovassa kurssissa ja sekös riemastutti, sillä pidän sen pehmeydestä ja herkkyydestä. Beigeä eri sävyissä on meiltä löytynyt pitkään ja olohuoneeseen tuli maaliskuussa vielä uusi beigen sävyinen villapeite Stockmannilta. Blogissa pohdittiin ajattomien ja persoonallisten hankintojen tekemistä. Tärkeintä oli se, että kotona viihdytään, ei se että kiikutaan trendien aallonharjalla. Helmikuussa myös vanhenin ties monennettako kertaa. Oppilaani lohdutuksen sanoin: ”Sarppa Ilona sun pitää ymmärtää, että sää olet vanhenevassa iässä, etkä voi siks osata kaikkea.” Vanheneminen on siis loppujen lopuksi aika armollista

Maaliskuu oli sellainen hiukan hempeämpi kuukausi. Olin aivan hullaantunut hailakkaan roosaan ja sitä olen kyllä edelleenkin. Makuuhuoneeseen tuli uusi Himlan peite sekä tyynyt ja taisi meille eksyä muutama roosa kynttiläkin. Puuteriroosan huuruisia auringonlaskuja näkyi maaliskuussa useita ja hei, lunta oli ihan kunnolla. Suunnaton ilon aihe oli, kun löysin Sokoksesta varsin kookkaan sitruspuun, Citrus Calamondin. Hän on selvästi tykännyt olla meillä, sai ulkoilla kesäajan ja kukkikin pariin kertaan. Olen istutellut hedelmien siemeniä maahan ja nyt on tulossa kymmenkunta uutta sitruspuuta lisää. Kokoakin on tuplasti tuohon vanhaan kuvaan verrattuna. Maaliskuun 27. päivä lauloi mustarastas ensimmäisen kerran pihapuussa 5.30, siitä tiesi että kesä on tulossa.

Maaliskuu meni lähinnä pääsiäistunnelmissa ja listalla oli juustokakku uudella twistillä, kreikkalainen lasagne fetakuorrutteella, karitsanpaisti salaatin ja tzatzikin kera, oivallinen shepherds pie, fetalla ja salvialla maustetut karitsanpyörykät sekä pääsiäisen mehevin suklaakakkuYksi maaliskuun suosituimpia reseptejä oli Domino-pannari, jota jouduin tekemään useampaan kertaan, sillä menekki oli niin loistava. Mehevä pätkis-banaanikakku jäi harmittavasti pääsiäisen jalkoihin ja tämä ansaitseekin erityisen noston hävikkiruokana, sillä ylikypsät banaanit on helppo upottaa tähän kakkuun ja lisäksi tämä on myös helppo tehdä gluteenittomana.

HUHTIKUUSSA pohdittiin mitä on lähiruoka, mikä sen merkitys on ja miksi lähiruuan käyttö kannattaa. Paneuduttiin myös satakuntalaiseen lähiruokaan ja tuotteisiin sekä brändeihin, joita meillä käytetään. Niitä tulikin yllättävän pitkä lista. Huhtikuussa myös sairastettiin flunssaa nro 3, viime kevät kun oli todellista flunssakautta. Onneksi pääsimme Ukon kanssa vajaaksi viikoksi parisuhdereissulle Amsterdamiin, mikä kruunasi kyllä koko kevään, sinne olisi voinut vaikka jäädä. Keväinen Amsterdam on uskomattoman kaunis, suosittelen. Huhtikuussa oli koulussa pyjamapäivä. Näppäränä tyttönä päätin mennä pyjamassa suoraan koululle, ettei tarvitse vaihdella vaatteita. Olin vaan täysin unohtanut auton bensatilanteen ja yöpaidalla tankkaamaan. Suosittelen muillekin, aika lailla mukavuusalueelta poistumista, enkä vähään aikaan ole kerännyt niin paljon katseita. Kassalle toki selitin että en kuitenkaan kävele unissani.

Huhtikuun herkkuja olivat pinaattimuusi ja kauriin jauhelihapihvit, samettinen herkkusienikastike, savuporopasta, tomaattinen nyhtöpossukeitto, Herefordi ja yrttivoi sekä hasselbackan porkkanat, joka taisikin olla kuukauden suosituin resepti. Huhtikuussa nautiskeltiin lisäksi keväistä punajuurikakkua, jossa oli värit ja aromit kohdillaan. Onneksi sentään herkkujen määrä oli huomattavasti pienempi mitä alkuvuonna.

TOUKOKUUSSA viime vuonna kukkivat tuomet aivan valtoimenaan ja blogissa ihasteltiin myös kotipihan pilvikirsikkaa, joka kukki yhtenä valkoisena pilvenä. Kevätinnon täyttämänä mietittiin myös hedelmien syönnin lisäämistä ja niiden tarjoilua sekä viherkasvien keväthuoltoa. Kevään ensimmäisistä nokkosista tehtiin ihanan täyteläistä nokkoskeittoa, jonka kanssa katseltiin kuninkaallisia häitä. Reseptejä löytyi myös kahteen parsasalaattiin. Äkkipikaiseen makeannälkään kehiteltiin pikajuustokakku sekä nutellalevite. Kaikkein suosituimmaksi reseptiksi nousi halloumilla kuorrutettu lohi vihannesten ja joqurttikastikkeen keraHyvänä kakkosena taisivat olla lihapullat sinihomejuustolla.

Kotipihalla istuteltiin yrttejä, siivottiin terhakkaasti kasvihuonetta ja istuteltiin kesäkukkasia. Niin ihana kuin keväinen toukokuu aina onkin, siitä menee puolet ihan sumussa, kun töissä yritetään selvitä kunnialla maaliin saakka. Oppilaiden kanssa tehtiin mukava Tampereen reissu ja nuorisotila moosselaisten kanssa kerättiin useampaan kertaan roskia. Toukokuussa myös tajusin, että jossain välissä keskimmäinen poika on kerännyt valtavat valokuvaustarvikevarastot, joita on koko huone täynnä. Kuvien kehitys onnistuu mainiosti ja olen suoraan sanottuna hiukan kateellinen tästä taidosta.

KESÄKUUSSA kirjoiteltiin juttu puutarhan valkoisista valloittajista, odoteltiin ja saatiin vihdoinkin vettä, kestittiin enemmän vieraita mitä koko edellisenä vuonna yhteensä ja ostettiin terassille uusi katos. Toteutin myös pitkäaikaisen haaveeni ja ostin uuden polkupyörän, vintage version tietysti. Pashley on ollut hintansa arvoinen ja sillä on jo poljettu hurjat määrät. Blogissa käytiin läpi hyötypuutarhaa laatikoissa, enkä enää suostuisi istuttamaan yrttejäni muualle kuin laatikkoon. Kaikki jäljelle jäävä aika kului kesäkahvilatohinoissa, sillä tekemistä riitti yllin kyllin.

Arkiruokana kesäkuussa tarjoiltiin mehevää nakkikeittoa ja kahden kaalin juustoista gratiinia. Kevään ensimmäisistä rapsakoista raparpereistä tehtiin hilloa. Kesäkuun makeina tarjottavina olivat kymmenen minuutin raparperipiirakka sekä romanovin mansikat ja ihastuttava kardemummakakku ruusuisella vadelmatäytteellä. Juhannusta vietettiin leppoisissa tunnelmissa ja juhannusherkkuja varten blogista löytyi kilometrin mittainen juhannusherkkulista.

Pysyvä linkki tähän artikkeliin: https://tyrniajatyrskyja.fi/arkistot/13068