Keväinen Amsterdam

Blogihiljaisuuden takana on ollut pidennetty pääsiäisreissu iloiseen ja eloisaan, keväiseen Amsterdamiin. Kevät on selvästi sielläkin hiukan myöhässä ja laukkukaupan täti pahoitteli kovin ajankohtaan nähden kylmää keliä, totesin vaan, että kyllä tämä aina suomalaisen lumisateen voittaa. Lämpöä kun oli kuitenkin kymmenen asteen molemmin puolin.

Viime vuonna Kööpenhaminassa tuli todettua, että kaikki ihmiset olivat lähteneet viettämään pääsiäistä johonkin muualle. Sen sijaan nyt tuntui siltä, että kaikki tiet vievät Amsterdamiin, sillä niin paljon väkeä oli liikenteessä koko pääsiäisen ajan. Ensivaikutelma kaupungista oli huikea, sillä deja vu tuli sekä Venetsiasta että Kööpenhaminasta. En ollut tajunnut etukäteen kanaalien valtavaa määrää, joita on itseasiassa enemmän kuin Venetsiassa, sen paremmin kuin valtavan kauniiden kapeiden ja koristeltujen talojen ja asuntolaivojen kauneutta. Ihastuttavia asuntolaivoja löytyy Amsterdamista reilusti yli 2000. Amsterdam on myös museoiden luvattu kaupunki, sillä täällä on museoita neliökilometriä kohti enemmän kuin missään muussa kaupungissa maailmassa.

Näitä ja montaa muuta ihastellessa tulikin kävelymittariin reilusti yli 70 kilometriä. Polkupyöriäkin olisi saanut lainaan, mutta varsin vilkasta liikennettä seuratessa totesin, että enemmän kerkiää ihailla yksityiskohtia, kun tallustelee rauhallisesti ympäriinsä.

Amsterdamin keskustan kiintopisteinä on kaksi aukiota vilkas Dam sekä kauniiden julkisivujen Nieuwmarkt. Dam-aukion tuntumasta löytyvät kaikki vanhan kauppakaupungin tunnusmerkit kaupungintalosta pörssiin sekä kuninkaallinen palatsi ja uusi kirkko. Aukiolla on jatkuvasti markkinoita, erilaisia tapahtumia sekä pantomiimitaiteilijoita. Täällä kannattaa istahtaa rauhassa hetkeksi alas, tarkastella ihmisvilinää ja kuunnella posetiivareita. Nieuwmarkt on vielä joitain vuosia sitten ollut ihan tavallinen paikka, mutta turistivirrat ovat muokanneet alueen tarjontaa, joka muistuttaa lähes karnevaalitunnelmaa. Alue onkin lähinnä turistien suosiossa ja sielläpäin kulkiessaan kannattaa käydä ihastelemassa myös kiinalaista korttelia ja buddhalaistemppeliä. Alueella on paljon erinomaista aasialaista ruokatarjontaa. Samoilla seuduilla sijaitsee punaisten lyhtyjen alue, jonka tarjonnasta kaikki eivät suinkaan pidä, mutta joka vetää puoleensa turisteja kuin magneetti. Tällä alueella prostituutio on kuitenkin lain mukaan sallittua ja vähäpukeiset naiset keikistelevät valojen paisteessa kuin näyteikkunalla. Katujen varret ovat täyttyneet naisten lisäksi ruokapaikoista sekä erotiikkamyymälöistä.

Kanavakehän ulkopuolella sijaitsee Jordaan, joka on aikaisemmasta työläiskaupunginosasta muuttunut varsinaiseksi kulttuurikaupunginosaksi. Alueelta löytyy paljon kivoja kahviloita sekä ravintoloita ja monia taidegallerioita. Tältä alueelta löytyy myös Anne Frankin talo sekä länsikirkko soivine kelloineen ja ympäröivine kauppakatuineen. Minusta mielenkiintoisinta Jordaania ovat  markkinapaikat Lindenmarket sekä Westerstraat market. Westerstraatin alkupäässä sijaitsee Noordermarkt, jossa on maanantaisin vanhan tavaran myyntiä lautasista liinavaatteisiin sekä lauantaisin kovin suositut luomuruokamarkkinat. Noordermarktin tuntumassa on myös ihastuttava kahvila Winkel, jonka kuuluisaa omenapiirakka pitää ehdottomasti maistaa. Samoilta huudeilta löytyy myös ravintola Boca´s, jonka erikoisuutena ovat minileipäset laajalla täytevalikoimalla, löytyy kinkkua ja hapankaalia, lohta ja punasipulia sekä goudaa ja sinappia.

Eloisa ja kansainvälinen De Pijp on varsinainen kulttuurien sulatusuuni. Tämä on iltaeläjän paratiisi, sillä koko kulmakunta on täynnä viihtyisiä baareja. De Pijp on myös työläiskaupunginosa sekä opiskelijoiden suosiossa ja ehkä sitä hipstereintä aluetta mitä keskusta pitää sisällään. Täältä löytyy Albert Cuypstraat -markkinat, tuoretuotteita, matkamuistoja sekä tuoreita kukkia viikon jokaisena päivänä sunnuntaita lukuunottamatta.  Aivan ihastuttavia vintage-myymälöitä, kahvin ja teen erikoisliikkeitä ja ehkä niitä kaupungin parhaita ravintoloita. Omaleimaisuutta lisäävät myös monet eksoottiset marokkolaiset, syyrialaiset, intialaiset, espanjalaiset ja turkkilaiset ruokapaikat.

Kulkeminen Amsterdamissa oli varsin selkeää ja yksinkertaista, täydet pisteet siitä. Työkaverin ohjeen mukaan hotellin kartat ovat parhaita, sillä niissä on tramien kulkureitit ja metropysäkit. Meillä oli hotelli jonkin matkan päässä keskustasta ja kiidimmekin edestakaisin metrolla. Pitkän madon toisesta päästä näkyi hupaisasti toiseen päähän saakka ja ensimmäiset kuusi pysäkkiä keskusasemalta ovat varsin vilkkaasti liikennöityjä ja metroja menee kolmen minuutin välein. Lisäksi reittikartta ja opasteet ovat niin helppoja, että suosittelen käymään hiukan pidemmälläkin. Tämä oli luksusta esimerkiksi Berliinin monikerroksiseen metroiluun verrattuna, jonka saloihin ei päästä sisälle ihan niin vaan.

Lentokentältä edullisimmin pääsee keskustaan junalla, joka on 5e yhteen suuntaan. Kun hyppää pois keskusasemalla voi jatkaa tramilla tai metrolla. Metro/tram/linja-autolippu maksoi viideksi päiväksi 35e ja kulkea sai rajattomasti. Ihan kaikki linja-autot eivät tuohon lippuun kuulu. Muista pitää lippu tallessa, sillä metrokäytävään mennessä ja pois tullessa leimataan lippu.

Olin kyllä varsin tietoinen Amsterdamin avoimesta kannabispolitiikasta, mutta silti käytön valtava määrä oli yllätys. Pääsiäisen aikaan keskustan yllä leijaili loppumaton kannabis-pilvi, eikä ihme, kun kannabista myyviä coffeeshop-myymälöitä löytyy useita satoja, eikä polttelu pysynyt ihan sallituilla alueilla. Kannabisvoilla leivottujen leivosten ja kakkujen lisäksi coffeeshopista voi ostaa 5 gramman verran kannabista omaan käyttöön.  Politiikka on tässäkin asiassa hiukan ristiriitainen, sillä kannabiksen tuonti ja vienti on kuitenkin ehdottomasti kiellettyä ja coffeeshoppeja koskevatkin tiukat säännökset mietojen huumeiden hallussapidosta, mainonnasta ja häiriökäyttäytymisestä. Löyhempi huumepolitiikka taitaa Euroopassa olla vain Portugalissa ja väkisinkin pistää miettimään, että miksi EU sallii näin ison bisneksen toisissa maissa ja toisissa ei. Jotenkin huvittavaa on myös se, että tupakkaa ei kannabis-kahviloissa saa polttaa, koska tupakointi on lain mukaan sisätiloissa kiellettyä, mutta kannabista sen sijaan kyllä.

Kuuntelin haastattelua kahdesta keskieurooppalaisesta nuoresta, jotka käyvät säännöllisesti Amsterdamissa. Ensin poltellaan ja sitten tehdään ostoksia first things first kuten he itse asiansa ilmaisivat. Tämä on syy, miksi he matkustavat kerta toisensa jälkeen Amsterdamiin. Tällaisia turisteja käy vuosittain Amsterdamissa runsaaasti. Luin myös hollantilaisen artikkelin, jonka mukaan mietojen huumeiden salliminen estää vahvempien huumeiden käytön ja huumekuolemat vähenevät, kun huumeet ostetaan muualta kuin kadulta. Seliteltiin siis mietojen huumeiden myymistä kannabis-kahviloissa. Tämä on varmasti aihe, joka väkisinkin pulpahtaa aina välillä pinnalle ja varsinkin kun mietitään alaikäisiä sekä huumeiden haittavaikutuksia ja kustannuksia yhteiskunnalle.

Pysyvä linkki tähän artikkeliin: https://tyrniajatyrskyja.fi/arkistot/11988